Olemme koonneet tälle sivulle kysymyksiä, joita meille usein avioehtoon liittyen esitetään. Jos et löydä vastausta mieltäsi askarruttavaan asiaan, ole yhteydessä asiakaspalveluun
Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse asiakaspalvelu@lexly.fi tai puhelimitse 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min). Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön oheisella lomakkeella >>
Asiakaspalvelumme on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10.00 - 16.30.
Olemme täällä sinua varten!
Kysymyksiä ja vastauksia
Onko avioehto epäluottamuslause?
Avioehto on avio-oikeuden räätälöintiä juuri teille sopivaksi. Avioehto on sopimus, jossa juuri te kaksi sovitte itsellenne sopivat säännöt siltä varalta, kun avioliittonne joskus päättyy.
Miksi kannattaa tehdä avioehto?
Avioliitto on juridisesta näkökulmasta ennen kaikkea taloudellinen sopimus. Solmimalla avioliiton puolisot sitoutuvat paitsi keskinäiseen elatusvelvollisuuteen avioliiton aikana, myös jakamaan omaisuutensa tasan avioliiton päättyessä. Jokainen avioliitto, pitkä ja onnellinenkin, päättyy joskus.
Avioehto on ainoa juridisesti merkityksellinen mahdollisuus poiketa suoraan laista tulevasta avio-oikeudesta. Avioehdolla puolisot voivat räätälöidä keskinäiset taloudelliset suhteensa juuri itselleen sopiviksi: reilut pelisäännöt parisuhteeseen. Avioehto kun on maineestaan huolimatta on joustava ja mukautuva juridinen asiakirja.
Tarkoittaako avio-oikeus omistusoikeutta puolison omaisuuteen?
Avio-oikeus ei tarkoita sitä, että puolisosta tulisi avioliiton solmimisen kautta toisen puolison omaisuuden omistaja. Omaisuus on sen, jonka nimissä se on. Avioliiton aikana avio-oikeus ei näy eikä tunnu. Avio-oikeudella on merkitystä vasta avioliiton päättyessä joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan osituksessa.
Mitä tarkoittaa avio-oikeus?
Avio-oikeus tarkoittaa kummankin aviopuolison yhtä suurta oikeutta heidän kummankin omaisuuden yhteenlaskettuihin säästöihin avioliiton päättyessä. Omaisuuden säästö tarkoittaa kummankin omia varoja joista on vähennetty kummankin omissa nimissä olevat velat. Laskemalla kummankin kummankin puolison omaisuuden säästö yhteen saadaan sen omaisuuden arvo, joka avio-oikeuden nojalla puolitetaan.
Avio-oikeus ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin avioliiton aikana, vaan se "otetaan käyttöön" avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison kuolemaan.
Mitä omaisuutta avio-oikeus koskee?
Jos avioehtoa ei ole tehty, avio-oikeuden piiriin kuuluu kaikki kummallakin aviopuolisolla avioliiton päättyessä oleva omaisuus. Tämä tarkoittaa siis sekä sitä omaisuutta joka kummallakin oli ennen avioliittoa että avioliiton aikana saatua tai hankittua omaisuutta. Esimerkiksi myös perinnöt kuuluvat avio-oikeuden piiriin.
Avioliiton päättymispäivä on joko avioeron vireilletulo- eli avioeron hakupäivä käräjäoikeudessa tai puolison kuolinpäivä.
Miksi niin harvalla on avioehto?
Avioehto on huonosti tunnettu juridinen asiakirja, jolla on lisäksi kielteinen maine. Avioehdon tekemiseen on lisäksi vain vähän kannustimia. Koska avio-oikeus ei avioliiton aikana näy eikä tunnu, harva naimisiin menevä tai naimisissa oleva oikein tarkkaan edes tietää, millaisia taloudellisia vaikutuksia avioliitolla on.
Voiko avioehdon tehdä avioliiton aikana?
Avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana. Avioehdon tekeminen edellyttää kummankin puolison suostumusta.
Onko avioliiton aikana väliä, kumman nimissä omaisuus on?
Avioliiton solmiminen tai naimisissa oleminen ei suoraan aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on sen, jonka nimissä se on (ns. nimiperiaate). Jos avio-ehtoa ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
Vastaavatko aviopuolisot toistensa veloista?
Avioliitto ei tarkoita, että puolisot pelkästään avioliiton perusteella tulisivat vastaamaan toistensa veloista. Tämä koskee sekä ennen avioliittoa otettuja velkoja että avioliiton aikana otettuja velkoja. Eri asia on, jos puolisoilla on yhteistä velkaa. Yhteisestä velasta vastaavat molemmat. Poikkeuksen tähän pääsääntöön tekee kuitenkin sellainen toisen puolison yksin ottama velka, joka on otettu perheen elatusta varten. Tällaisina perheen elatukseen tarkoitettuina velkoina pidetään esimerkiksi osamaksulla ostettuja huonekaluja tai kodin laitteita.
Mitä tarkoittaa tasinko?
Tasinko tarkoittaa hyvitystä, jonka enemmän omistava puoliso on velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle avioeron yhteydessä.
Tasinko perustuu osituslaskelmaan. Osituslaskelmassa kummankin puolison nimissä avioeron vireilletulopäivänä (se päivä, jolloin avioeroa on tullut vireille käräjäoikeudessa, ei avioeron tuomitsemispäivä) olleen omaisuudesta vähennetään kummankin puolison velat. Näin saadaan kummankin omaisuuden säästö. Tasinkoa maksaa se, jonka säästö on suurempi kuin toisen. Osituksen jälkeen kummankin omaisuuden säästön kuuluisi olla yhtä suuri.
