Läheisen kuolema

Miten toimia, kun läheinen on kuollut? Läheisen kuoleman jälkeen elämä ja asioiden järjesteleminen voi tuntua vaikealta, jopa ylivoimaiselta. Jo postiluukusta saapunut kirje pankista, jossa kerrotaan kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta ennen ja jälkeen perunkirjoitusta, saattaa tuntua mutkikkaalta ja selvitettävien asioiden pino korkealta. Kuolemaan liittyy paljon käytännön järjestelyjä. On selvitettävä vainajan ja mahdollisen lesken omaisuuteen sekä perillisiin liittyviä asioita, ja kaikki on tehtävä lain määräämässä ajassa. Perheoikeuden asiantuntija osaa auttaa ja opastaa tämän työlään vaiheen läpi.

Perukirja ja perunkirjoitus

Hautajaisten lisäksi ensimmäisiä asioita vainajan kuolinpesän asioiden järjestelyssä on perunkirjoitus.

Lain mukaan vainajan kuolinpesän osakkaista, hänen varoistaan ja veloistaan laaditaan määrämuotoinen selvitys, jonka nimi on perukirja. Perukirja on käytännössä vainajan viimeinen veroilmoitus. Se on myös asiakirja, jossa vainajan omaisuus ja velat luetteloidaan kokonaisuudessaan.

Perukirja syntyy perunkirjoituksen lopputuloksena. Perunkirjoitus tarkoittaa sekä selvitystyötä, joka tässä yhteydessä tehdään, että itse tilaisuutta, jossa perukirja käydään läpi ja allekirjoitetaan. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vainajalta jäi puoliso, leski, myös lesken omaisuus, varat ja velat, tulee luetteloida perukirjassa. Perukirja toimitetaan mm. verottajalle, joka määrää perukirjan perusteella kullekin perilliselle maksettavaksi tulevat perintöverot.

Varaa aika perunkirjoituksen tekemiseksi

Perinnönjako

Perinnönjako on juridinen toimenpide, jolla vainajan omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi. Perukirja toimii perinnönjaon pohjana ja muodostaa omaisuudelle hankintamenoarvot, joihin myöhempiä mahdollisia omaisuuden luovutusvoittoja peilataan. Ennen perinnönjakoa kuolinpesä tulee selvittää ja ja jos vainajan oli naimisissa, tehdä ositus. Kuolinpesän omaisuutta ei kuitenkaan tarvitse myydä ja muuttaa käteiseksi, jotta perinnönjako voidaan tehdä.

Jokaisella perillisellä on oikeus vaatia perinnönjakoa. Niin kauan kun perintöä ei ole jaettu, kuolinpesää hallitaan yhdessä. Kaikki kuolinpesän osakkaat hallitsevat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä. Jos kuolinpesä haluaa vaikkapa myydä omaisuutta, on siitä sovittava yhdessä. Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.

Varaa aika perinnönjaon alkukeskusteluun

Ositus

Ositus tarkoittaa avioliiton puolisoiden välille luoman taloudellisen yhteyden purkamista ja omaisuuden jakamista joko avioehdon tai lain mukaan. Ositus on tehtävä aina avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, joko avioeroon tai puolison kuolemaan.

Kun avioliitto päättyy kuolemaan, ositus on tehtävä perunkirjoituksen jälkeen ennen perinnönjakoa. Ositusta ei voi tehdä ennen perunkirjoitusta, sillä perunkirjoituksessa selvitetään sekä vainajan omaisuus, velat ja perilliset myös lesken omaisuus ja velat. Kuoleman jälkeen tehtävä ositus perustuukin juuri perukirjan tietoihin.

Varaa aika osituksen alkukeskusteluun

Perunkirjoitus

Kun ihminen kuolee, on aina laadittava perukirja ja järjestettävä perunkirjoitus. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluttua vainajan kuolemasta. Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käsitellään ja allekirjoitetaan huolellisesti etukäteen valmisteltu perukirja.

Lue lisää perunkirjoituksesta

Perukirja

Perukirja on se asiakirja, joka perunkirjoitukseen liittyvän selvitystyön tuloksena syntyy. Perukirja on omaisuusluettelo kuolinpesän varoista ja veloista. Perukirja muodostaa myös kuolinpesän osakasluettelon: Perukirja kertoo, ketkä ovat oikeutettuja määräämään kuolinpesän omaisuudesta. Perukirja on myös vainajan viimeinen veroilmoitus ja samalla perintöveroilmoitus.

Lue lisää perukirjasta

Ositus

Jos vainaja oli kuolinhetkelllään naimisissa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Ositus tarkoittaa avioliiton taloudellisen puolen selvittämistä ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista lesken ja kuolinpesän kesken. Kuolinpesän omaisuutta ei voida jakaa ennen osituksen tekemistä, koska vasta osituksen jälkeen on tarkalleen selvillä, mitä omaisuutta kuolinpesään kuuluu.

Lue lisää osituksesta