Läheisen kuolema

Kuinka toimia, kun läheinen on kuollut? Läheisen kuoleman jälkeen elämä ja asioiden järjesteleminen voi tuntua ylivoimaiselta. Jo postiluukusta saapunut kirje pankista, jossa kerrotaan kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta ennen ja jälkeen perunkirjoitusta valtakirjoineen, saattaa tuntua hankalalta ja selvitettävien asioiden pino suurelta. Kuolemaan liittyy kyllä paljon käytännön järjestelyjä. On selvitettävä vainajan ja mahdollisen lesken omaisuuteen sekä perillisiin liittyviä asioita, ja kaikki on tehtävä lain määräämässä ajassa. Perheoikeuden asiantuntija osaa auttaa ja opastaa tämän hankalankin elämäntilanteen läpi.

Perukirja ja perunkirjoitus

Hautajaisten kanssa ensimmäisiä asioita vainajan kuolinpesän asioiden järjestelyssä on perunkirjoitus.

Lain mukaan vainajan varoista ja veloista laaditaan perukirja. Perukirja on käytännössä vainajan viimeinen veroilmoitus, asiakirja, jossa vainajan omaisuus luetteloidaan kokonaisuudessaan.

Perukirja syntyy perunkirjoituksen lopputuloksena. Perukirja toimitetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vainajalta jäi puoliso, leski, myös lesken omaisuus, varat ja velat, tulee luetteloida perukirjassa. Perukirja toimitetaan verottajalle, joka määrää perukirjan perusteella kullekin perilliselle maksettavaksi tulevat perintöverot.

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme varataksesi maksuttoman alkuneuvotteluajan perunkirjoitusta varten: p. 010 3379 150 tai asiakaspalvelu@lexly.fi.

Ota yhteyttä

Perinnönjako

Perukirja toimii perinnönjaon pohjana ja muodostaa omaisuudelle hankintamenot, joihin arvoihin myöhempiä mahdollisia omaisuuden luovutusvoittoja peilataan. Kun kuolinpesä on selvitetty ja ositus tehty, on perinnönjaon vuoro.

Jokaisella perillisellä on oikeus vaatia perinnönjakoa. Niin kauan kun perintöä ei ole jaettu, kuolinpesää hallitaan yhdessä. Kaikki kuolinpesän osakkaat hallitsevat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä. Jos kuolinpesä haluaa vaikkapa myydä omaisuutta, on siitä sovittava yhdessä. Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme varataksesi maksuttoman alkuneuvotteluajan: p. 010 3379 150 tai asiakaspalvelu@lexly.fi.

Ositus

Ositus tarkoittaa avioliiton muodostaman taloudellisen yhteyden purkamista. Ositus on tehtävä aina avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, joko avioeroon tai puolison kuolemaan.

Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa. Ositusta ei voi tehdä ennen perunkirjoitusta, sillä perunkirjoituksessa selvitetään sekä vainajan omaisuus, velat ja perilliset myös lesken omaisuus ja velat. Kuoleman jälkeen tehtävä ositus nojaakin juuri perukirjan sisältämiin tietoihin.

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme varataksesi maksuttoman alkuneuvotteluajan: p. 010 3379 150 tai asiakaspalvelu@lexly.fi.

Perunkirjoitus

Kun läheinen kuolee, on aina laadittava perukirja ja järjestettävä perunkirjoitus. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluttua vainajan kuolemasta. Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käsitellään huolellisesti etukäteen valmisteltu perukirja.

Lue lisää perunkirjoituksesta

Perukirja

Perukirja on se asiakirja, joka perunkirjoitukseen liittyvän selvitystyön tuloksena syntyy. Perukirja on omaisuusluettelo kuolinpesän varoista ja veloista. Perukirja muodostaa osakasluettelon. Perukirja kertoo, ketkä ovat oikeutettuja määräämään kuolinpesän omaisuudesta. Perukirja on myös vainajan viimeinen veroilmoitus ja samalla perintöveroilmoitus.

Lue lisää perukirjasta

Ositus

Jos vainaja oli kuolinhetkelllään naimisissa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Ositus tarkoittaa avioliiton taloudellisen puolen selvittämistä ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista lesken ja kuolinpesän kesken.

Lue lisää osituksesta